Jouluyön terveiset!
Ensimmäistä jouluyötä valaisi kirkas tähti. Tänään pimeää yötä valaisee kuu, jos eivät pilvet ole sitä peittäneet. Ja kuun lisäksi valoa antavat katulamput ja jouluvalot. Kaikesta huolimatta öisin on pimeää.
Myös ihmisen elämässä voi olla pimeää, monista eri syistä. Jouluna pimeys voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Toivottomuus, yksinäisyys, ikävä ja tunne siitä, että jotain puuttuu, voi olla, että on menettänyt jonkun läheisen tai oman terveytensä tai jotain muuta. Myös syyllisyys voi painaa, tai pelko tulevaisuudesta. Jouluyö voi olla pimeä yö.
Kuitenkin juuri jouluyönä meille syntyi valo. Jesajan kirjan 9. luvussa sanotaan:
Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus Jes 9:1
ja pari jaetta myöhemmin:
Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus. Jes 9:5-6
Luukkaan evankeliumi kertoo, että kun Jeesus aloitti toimintaansa, hän luki synagogassa Jesajan kirjan 61. luvun ensimmäiset jakeet, mutta tässä pitempi lainaus sieltä.
Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista,julistamaan Herran riemuvuotta, päivää, jona Jumalamme antaa palkan. Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan. Heitä kutsutaan Vanhurskauden tammiksi, Herran tarhaksi, jonka hän itse on istuttanut osoittaakseen kirkkautensa. Jes 61:1-3
Meitä painavaa syyllisyyttä eivät mitkään hyvät tekomme ole koskaan voineet sovittaa. Parhaimmatkin tekomme ja uhrimme ovat vain kuin ”tahrainen vaate” Jumalan pyhyyden edessä. Jumala kuitenkin itse tahtoi sovittaa meidät itsensä kanssa, lunastaa meidät vapaaksi syyllisyydestä ja tuomiosta. Jumala syntyi ihmiseksi jouluyönä. Jeesus eli ihmisen elämän ja sovitti meidän syyllisyytemme ristinkuolemallaan, jossa hän kantoi kaikki meidän syntimme.
Emme me voineet itseämme pelastaa, ei kukaan taivaallinen sanansaattaja tai suuri uskon sankari voinut meitä pelastaa, ei edes enkeli, vaan Herran kasvojen kirkkaus pelasti meidät. Jumala itse tuli ihmiseksi, Jeesus, Jumalan Poika kuolemallaan pelasti meidät.
Herran armotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja, muistaen kaikkea sitä, minkä Herra on meille tehnyt, hänen suurta hyvyyttään Israelia kohtaan, kaikkea, minkä hän on sille tehnyt, hän, joka on uskollinen ja täynnä armoa. Hän sanoi: ”Hehän ovat minun kansaani, omia lapsiani, jotka eivät minusta luovu.” Niin hän tuli heidän pelastajakseen, vapautti heidät ahdingosta. Ei sanansaattaja, ei enkeli, vaan hänen kasvojensa kirkkaus pelasti heidät. Rakkaudessaan säälivänä hän lunasti heidät vapaiksi, hän nosti ja kantoi heitä kaikkina menneinä päivinä. Jes. 63:7-9
Tänä jouluyönä minä tahdon julistaa kaikille teille ja itselleni, pimeyteen on syttynyt valo. Minut on lunastettu pimeydestä, ostettu Jumalan Pojan verellä. Ja vaikka pimeys ei ole kadonnut minnekään, vaikka se on yhä välillä synkkänä ympärilläni, minä saan tietää, että pimeyteeni koittaa valo, että aamu nousee ja minun valoni saapuu.
Nouse, loista kirkkaana, Jerusalem, sillä sinun valosi saapuu ja Herran kirkkaus koittaa sinun yllesi. Katso, pimeys peittää maan, yön synkkyys kansat. Mutta sinun taivaallesi kohoaa aamunkoi, Herran kirkkaus hohtaa sinun ylläsi.Niin kansat tulevat sinun valosi luo ja kuninkaat sinun aamunkoittoosi. Jes 60:1-3
Valoisaa jouluyötä!
Lisäys seuraavana päivänä. Kannattaa lukea tänään Aamun ensimmäinen -blogi, jossa Mummi kirjoittaa Taivaallisesta valosta!
Puoli tuntia päivässä 